Pitkä aika, kyllä meri.

Here we go again! Tiedän, että ihmiset inhoaa kun tauoista ei ilmoiteta, mutta kun tää sattu vähän niinku vahingossa *koiranpentukatse*. Blogi on kokoajan pyöriny kyllä mielessä, mutta sitten oon sentään onnistunut pistää pääsykokeisiin valmistautumisen edes sen edelle. Kaikkea muuta puolturhaa on kyllä tullu tehtyä, krhhhmn... Joo, selitykset sikseen, saatte nyt naatiskella kännykkäkuvaspämmistä tässä kaiken muun diipadaapan seassa, koska pääasiallisesti oon aina unohtanu kameran kotio rientoihin lähtiessä.

Vappu meni oikeastaan ajellessa ihan kotikotiseudulle päin. Mutta koska vappuna saa hassutella/ehostautua vähän eritapaan, en voinut olla käyttämättä mahdollisuutta,jonka vapaapäivä tarjosi ja nappasin keijusiivet hyllyltä pölyttymästä. Tosin en osannut päättää haluaisinko olla badass- vai semmonen hempee kukkasiasadepisaroitaauringonvaloasöpöilykeijukainen, joten toteutin molemmat. Badassin ehkä vähän heikolla menestyksellä.

Miltä Risto Reipas näyttäisi Keijutyttönä, jos se seisoisi vinossa? No just tolta ku tossa yläpuolella.

Wendyn juoksuja edeltänyt pyometra (märkäkohtu) uusiutui juoksujen jälkeen ja päätettiin, että oli parempi leikata. Onneksi leikattiin kotikotiseudulla, jossa Wendyn operoi vieläpä tuttu lääkäri, joka on mun kisukkia (asuu vanhemmilla) tutkinut aiemmin, joten mieli oli luottavaisempi kuin jos Wendyn olisi leikannut joku puolituntematon stadissa.

Wendyn vappu ei tosin ollut tässätapauksessa hirveen kiva:

Saatiin vene siihen kuntoon, että sen pystyi viemään vesille!

Parantunut Wendykin pääsi seilaamaan, vaikkakin ensimmäistä kertaa vanhat lasten pelastusliivit päällä.

Ergonomisten asentojen mestari.

Yliopistolla odottamassa sisäänpääsyä:
 

Oli muuten semmonen koe, josta päälimmäisenä fiiliksenä jäi suuhun pahamaku ja vitutus.
Esseekysymys oli asiasta, joka oli käsitelty tuon päälimmäisen kirjan johdannossa/esipuheessa, jonka meikäläinen oli tapansa mukaan skipannut!
Edessäni istuneella henkilöllä oli nappikuulokkeet korvissa koko kokeen ajan, johto tuli paksun huiviviriltemän ja paidan alta. Jossain vaiheessa kuitenkin räpelsi niitä kuulokkeitaan niin, että johdot törrötti molempien korvien vierestä ihan näkyvästi. Kukaan valvojista ei tehnyt mitään. Ei edes kun tuota kyseistä tapausta käytettiin vessassakin. Palasi kuulokkeet päässä saliin. Joo-o, kaikki tekniset laitteet kielletty.....
 

 Ensimmäisestä kalastusreissusta käteen jäi 3 kadonnutta viehettä, joista kaksi upouusia. Toisella kertaa heivattiin katiskat pe illalla mereen ja lauantaina toisessa odotti tämä valtaisa saalis:

Sunnuntain saalis olikin sitten jo parempi. Mutta sieti ollakin, koska hirveen tuulen takia yritettiin saada toista katiskaa ylös varmaan kaks tuntia.
 

Parin päivän tehopänttäämisen jälkeen ei oikein tuo opiskelu enää maistunut.
 

 Mut hei! Sentään ysiluokan päättäreihin hankittu mekko mahtuu yhä päälle! In love with that dress since 2008.
Tukkakin melkeen samaa pituutta tällä hetkellä, oho.

Ja vähän lisää kokeisiin valmistautumista. Mulla on oikeasti ollut yläasteelta asti joku pakkomielle piirtää kaikki bilsanjutut vihkoon. Tosin ajan kulumisen lisäksi se on myös johtanut siihen, että oon oikeastaan ollut ysinoppilas jokasella bilsankurssilla, joten miksipä ei sitä toteuttais pääsykoehommiinkin. Yks ilta meni kromosomeja ja dnajuosteita piirtäessä, yläkuvassa taas kuvattuna osmoosi.


Jos noita punasolulaseja kattelee niin ei musta kyllä mitään iittalan suunnitelijaa ainakaan (toivottavasti) tule. Toi ylempi nyt on vähän kuhmulla. Tai ehkä se vois olla uutta "Laine" -sarjaa, kun kaikki lätäköt ja muuthan on jo.


Iski muuten myös materialismionnellisuus kun lampsin kauppaan ja nappasin kainalooni Dolce Gusto Piccolo -masiinan. Jee, Latte macchiato Caramellit ja muut - you are mine!

Eilen kun matkasin pääsykokeesta kotiopäin jouduin sen myöntämään - Helsinkikin on kesällä kaunis. Jouduin jättämään auton aamulla parkkiin n.1,5 kilometrin päähän koepaikasta ja takaisin tullessa oli ihan pakko istahtaa hetkeksi tohon kalliolle evästämään syömättä jäänyttä raparperipiirastani, joka mulla oli koe-eväänä mukana ollut. Kuva ei kyllä edes ihan anna oikeutta tuolle maisemalle.
Tosin vielä upeampaa oli korkeammalla Kruunuvuoressa viimesyksynä!

Lisää materialismionnellisuutta! Nuo farkut tilasin jo muutama kk sitten, mutta ne eivät silloin mahtuneet edes kunnolla päälle. Mutta whippee, nyt mahtuu! Kesäfarkut, luv juuu!
Tuo paita on eilinen ostos (ehkä pitäs vähän hillitä itseäni), johon oon jo nyt tykästynyt hirweeesti. Sehän en ollut minä, joka just ehkä kuukaus sitten katto samanmallisia kaupassa ja totes kaverille, että nää on näitä "Hey look at my lovehandles!" -paitoja.
Noniinnoniin, ihailkaapas sitten niitä jenkkiksiä! :D


Jospa tämä olisi tässä, ennen kuin venähtää yhtään kilometriä pidemmäksi. Raparpericheescaken teko kutsuu!

Aloha!

~ Annie